Tapani

Lahdessa on liikettä ja liikennettä

Lahti on yksi Suomen suurimpia kaupunkeja noin 120 tuhannen asukkaan väkiluvullaan, ja lisäksi se on tärkeä liikennekeskus. Se sijaitsee Vesijärven etelärannalla ja Lahden kulttuuriin on sen perustamisesta lähtien kuulunut ympäristöosaaminen sekä luonnon suojelu. Kaupungin historia on aika lyhyt vielä tässä vaiheessa, sillä se on perustettu 1878 ja tuli itsenäiseksi kaupungiksi vuonna 1905.

Jatka lukemista
Pitsikaupunki rauma

Rauma on Suomen neljänneksi vanhin kaupunki. Se perustettiin eteläiseen Satakuntaan vuonna 1442 ja sen nykyinen väkiluku on neljänkymmenen tuhannen luokkaa. Rauman asukkaat puhuvat paikalle tyypillistä murretta, johon on sulautunut ääniä muista kielistä kuten ruotsista ja englannista, ranskasta, venäjästä ja virosta – satamakaupungissa pyöri aikoinaan kirjavaa väkeä, joilta raumalaiset olivat oppineet uusia sanoja ja aksentteja.

Jatka lukemista
Kaupunki kuutostien varrella 2

Tykkimäen ja Mielakan lisäksi Kouvola on näkemisen arvoinen vielä ainakin yhdestä syystä, ja se on nimeltään Repoveden kansallispuisto. Se sijaitsee sekä Kouvolan kaupungin että Mäntyharjun kunnan alueilla ja sen itäisissä osissa on liikkumiskielto siellä majoittuvan Pahkajärven ampuma-alueen takia. Suomessa on runsaasti kansallispuistoja, ja Repovesi on niistä kuudes suosioltaan: vuonna 2017 siellä vieraili yhteensä 172 tuhatta…

Jatka lukemista
Kaupunki kuutostien varrella

Itse asiassa Kouvola sijaitsee myös Kymijoen ja merkittävän rautatien varrella, ja juuri jälkimmäistä Kouvola voi kiittää kaupungin syntymisestä: kaikki alkoi 1800-luvun lopussa asemakylästä, joka kasvoi rautatieläisten asuttamana itsenäiseksi kaupungiksi. Kouvolan perustusajankohdaksi sanotaan vuotta 1922 ja kaupungiksi se tuli vuonna 1960, eli se on yksi Suomen nuorimmista kaupungeista. Pienestä iästä huolimatta, Kouvolaan on ehtinyt kasaantua porukkaa…

Jatka lukemista
Kivaa murretta Kuopiossa

Kuopio on murteeltaan tunnetun Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka perustettiin vuonna 1775 ja jossa asuu tänä päivänä melkein 120 tuhatta ihmistä. Lisäksi Kuopio on Itä-Suomen suurin kaupunki ja se toimi Kuopion läänin pääkaupunkina vuoteen 1997 saakka, kunnes Kuopion lääni yhdistettiin Pohjois-Karjalan ja Mikkelin kanssa Itä-Suomen lääniksi ja sen pääkaupungiksi nimettiin Mikkeli.

Jatka lukemista
Vanha kaunis Porvoo

Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kaupunki, jonka historia ulottuu kivikaudelle asti. Sinne on lyhyt noin viidenkymmenen kilometrin matka Helsingistä, ja Porvoon väkiluku on tänä päivänä viidenkymmenen tuhannen paikkeilla. Ihmiset puhuvat täällä pääosin suomea, mutta ruotsinkielistäkin väkeä löytyy kokonaiset 30 prosenttia, tosin vielä viisikymmentä vuotta sitten Porvoossa asui enemmän ruotsin- kuin suomenkielisiä.

Jatka lukemista
Oulu, pohjoisen pääkaupunki

Oulu perustettiin vuonna 1605 ja se on Pohjois-Suomen vanhin kaupunki. Sen väkiluku on hieman yli 200 tuhatta, ja se on näin Suomen viidenneksi suurin kaupunki sekä neljänneksi suurin kaupunkialue pinta-alaltaan. Oulu on myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus ja tärkeä liikenteen solmukohta: kaupunkiin pääsee mitä tahansa reittejä pitkin bussista lentokoneeseen ja junasta laivaan.

Jatka lukemista
Opiskelijoiden oikea Suosikki

Paljastan heti tässä vaiheessa: olin muutama vuosi sitten itsekin sitä mieltä, että nyt on pakko muuttaa Tampereelle jatkokoulutuksen perässä. Asuin silloin siis Helsingissä, missä meikäläisen alalla oli useampi ylempi ammattikorkeakoulu tai diplomi-insinöörin tutkinto tarjolla, mutta vuoden verran hellin Tampereen ideaa päässäni, kunnes muutin kokonaan pois työn perässä. No, Tampereella on oikeasti tekemistä – niin hauskanpitoa…

Jatka lukemista
Keskiajan loistetta

Porin kaupunki sijaitsee Suomen länsirannikolla, Kokemäenjoen rannalla, mistä on matkaa Helsinkiin reilut kaksisataa kilometriä. Pori on väkiluvultaan 10. kaupunki Suomessa ja se on yksi kuudesta keskiajan Suomen kaupungista. Perustusvuodeksi on merkitty 1558, jolloin Juhana Herttua käski rakentaa rannikolle uuden satamakaupungin Ulvilan entisille asukkaille eli heidän oli myös muutettava sinne. Ulvilalaiset eivät osoittaneet kovaa intoa muuttoa…

Jatka lukemista
Karjalan alue, kansa ja kulttuuri – Osa 3

Karjalaisessa kulttuurissa kädentaidoilla oli kova arvostus sekä miesten että naisten keskuudessa. Naiset nypläsivät, kirjoivat ja ompelivat, kun taas miehet harrastivat veistoa.

Jatka lukemista