Hämeenlinna kaikella ainutlaatuisuudellaan

Hämeenlinnan asukkaat ovat ylpeitä omasta kaupungistaan, ja syystäkin: vajaan 70 tuhannen asukkaan kaupunkiin on mahtunut pitkä ja mielenkiintoinen historia, ja siellä yhdistyvät aivan ihanalla tavalla niin menneisyys kuin nykyaikaisuuskin, luonnon kunnioittaminen ja nykyaikaisten saavutusten hyödyntäminen, menneiden aikojen muistot ja usko tulevaisuuteen.

Hämeen Linna Hämeenlinnassa

Kaupungin kivinen linna perustettiin 1200- ja 1300-luvun vaihteessa, ja ympäristö täyttyi asukkailla hyvin nopeasti. Pietari Brahe oli se henkilö, joka myönsi asutukselle kaupunkioikeudet vuonna 1639, ja näin Hämeenlinnasta tuli Suomen ensimmäinen sisämaakaupunki. Siitä tuli sulloin myös Hämeen linnaläänin keskus, josta johti teitä Turkuun ja Viipuriin. Hämeenlinnan kaupungin historia on ollut pitkälti rauhallista lukuun ottamatta suurta tulipaloa, joka syttyi syyskuussa 1831 ja tuhosi melkein 80 prosenttia koko kaupungista sen lääninhallitus ja koulurakennus mukaan lukien. Kun jälleenrakentaminen aloitettiin, vaihdettiin samalla asemakaavakin uudeksi ja siitä tuli vahvasti uusklassismin tyyliä edustava paikka arkkitehtuuriltaan. 1900-luvun sotien aikana Hämeenlinna ei paljon vaurioitunut ainakaan muihin Suomen kaupunkeihin nähtynä.

Historiallinen Ja Nykyaikainen

Hämeen linna on kaupungin tärkein nähtävyys, mikä näkyy myös postikorteista ja kaupungin lukuisista turistiesitteistä. Vuosina 1837-1952 linnassa toimi vankila, kunnes vuonna 1953 linna päätettiin kunnostaa ja siirtää vankila muualle. Kunnostus kesti yli 25 vuotta, minkä tuloksena syntyi tämänhetkinen maisema: 1980-luvun lopussa linna avattiin vierailijoille ja tänään siellä toimii jopa kolme museota, joiden hiljainen elämä laimentuu kesällä järjestettäviin festareihin ja historiallisiin tapahtumiin. Linnan alueella on myös paljon ravintoloita ja kahviloita, tosin lepo- ja välipalapaikaksi voi valita myös linnan ulkoseinien alla olevan nurmikon ja ihastella siellä puhdasta järveä. Kalastuskin onnistuu samasta paikasta ilman ihmeellisempiä kalastuslupia.

Toinen mielenkiintoinen museokohde on Palanderin talo, jossa pystyy tutustumaan hämeenlinnalaisen porvarisperheen elämään ja siirtymään reilut sata vuotta taakse päin. Sieltä ei löydy mitään uskomattoman ihmeellistä, mutta sellaisetkin pienet detaljit kuten koristeiksi tarkoitetut pöytäliinat, vanhat kerosiinilamput, lasten piirtämät kuvat ja keittiön apuvälineet saavat hymyn suulle: sellaista oli tuon ajan rikkaan ihmisen elämä, ja sellaista oli hänen arkensa. Talossa järjestetään opastettuja kierroksia puolen tunnin välein ja siellä on myös perinteisiä joulu- ja pääsiäisnäyttelyjä joka vuosi. Talon sisustuksen lisäksi voi käydä ihmettelemässä vanhan ajan muotia vaatenäyttelyssä ja päättää vierailu käymällä pienessä romanttisessa puutarhassa talon toisella puolella.

Perinteisesti kaupunkivierailuun liittyy kirkkokäyntejä, mutta tavalliset kirkot ovat jo täyttäneet pään reunoihin saakka ja nyt halutaan jotain muuta, joten Vanajan kirkko ei ehkä tunnu heti alussa kiinnostavalta paikalta käydä. Se on kuitenkin näkemisen arvoinen, sillä se poikkeaa kaikista muista Suomen kirkoista niin ulkonäöllään kuin tyylillään: se on harmaakivinen rakennus, joka pystytettiin 1400- ja 1500-luvun vaihteessa ja jonka pääpiirteiksi muodostuivat erittäin suuret nurkkakivet sekä punatiiliset päätykoristeet. Länsipäädystä löytyy myös jotain tavallisesta poikkeavaa: ulkoneva ulkosaarnastuoli, jota käytettiin saarnaamiseen silloin, kun kirkot tiloihin ei mahtunutkaan niin paljon hengen nälästä kärsivää kansaa kuin sitä todellisuudessa oli.

Aulanko on puolestaan ulkoilijan paratiisi. Se on kuuluista puistometsästään, josta löytyy harrastusalueita ja luontopolkuja sekä harmaagraniitista rakennettu rauniolinna. Linnaa ei kuitenkaan alueella aikaisemmin ollut vaan se rakennettiin luomaan vanhan ajan tunnelma ja enemmän puiston koristeeksi kuin muuhun tarkoitukseen. Puistossa voi viettää helposti koko päivän, sillä alue on suunniteltu ja toteutettu erittäin monipuoliseksi kaupunkilaisten ja turistien virkistyspaikaksi: aikoinaan täällä on toiminut jopa kasvihuoneita, joissa viljeltiin muun muassa hedelmiä.