Lahdessa on liikettä ja liikennettä

Lahti on yksi Suomen suurimpia kaupunkeja noin 120 tuhannen asukkaan väkiluvullaan, ja lisäksi se on tärkeä liikennekeskus. Se sijaitsee Vesijärven etelärannalla ja Lahden kulttuuriin on sen perustamisesta lähtien kuulunut ympäristöosaaminen sekä luonnon suojelu. Kaupungin historia on aika lyhyt vielä tässä vaiheessa, sillä se on perustettu 1878 ja tuli itsenäiseksi kaupungiksi vuonna 1905.

Lahdessa Liikutaan

Täällä harrastetaan urheilua ja seurataan kulttuurin kehitystä – ja osallistutaan siihen. Lahden kauppatori on kesäisin aina vilkas paikka, josta saa hankittua kaiken tarvittavan ja jossa pystyy myös osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. Kauppatori on ilmestynyt Lahteen kauan sitten vuonna 1877, mutta pääsi harjoittamaan myyntiä kelloon katsomatta vasta kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Sen myötä laajeni sekä kauppatorin tavaravalikoima että itse kauppatori. Parhailla paikoilla kauppaa tekivät kangaskauppiaat, jotka veivät 50-70 myyntipaikkaa. Hieman vähemmän paikkoja oli kahvikauppiailla ja vielä vähemmän hedelmien myyjillä. Kaikista vähiten toritta myytiin leipää ja lihaa, ja jälkimmäiseksi mainittu kiellettiin kokonaan 1900-luvulla hygieniasyistä. Silloin liharivit korvattiin kotikarjalla. Toisen maailmansodan jälkeen torin aktiivisuus jäi vähiin ja jäljellä ei ollut enää kuin 80 myyntipaikkaa, mutta 1970-luvulla kaikki lähti taas kehittymään ja tänään torilta ostaja saa kaikkea, mitä tarvitsee.

Lahti Energia juhli 90-vuotisjuhliaan antamalla kaupunkilaisille hienon lahjan, jossa yhdistyvät luonto, taide ja tekniikka: Lahden vesiurut. Vesiurkujen tekemästä esityksestä pystyy nauttimaan Pikku-Vesijärven lammessa ympäri vuoden, ja ne ovat aivan ainutlaatuinen teos Pohjoismaissa. Urkuihin on sijoitettu 600 suutinta, jotka nostattavat vettä suihkulähteeksi, ja rakenteeseen kuuluu myös seitsemän pumppua, joiden avulla vesisuihkut saadaan tanssimaan musiikin tahtiin. Kaiutinjärjestelmä on vesiuruista erillään ja se pitää sisällään kahdeksan kaiutinta, joiden yhteisteho on noin kymmenen kilowattia. Vesiurkujen esitystä seuraavat aina oikeat musiikkiklassikot, jotka eivät vanhene ajan myötä eivätkä saa kaupunkilaista ärtymään liian monen kuuntelukerran jälkeen.

Lahti on kulttuurikohteiltaan rikas kaupunki. Sieltä löytyy Taidemuseo, joka avattiin vuonna 1950 ja jossa järjestetään toinen toistaan parempia näyttelyjä; sama paikka sopii myös taiteeseen liittyville luennoille ja erilaisille taidetapahtumille. Lahden Taidemuseon toimesta avattiin vuonna 1975 myös Julistemuseo, jossa ei kuitenkaan ole olemassa pysyviä näyttelyjä ja vaihtuvat tulee tarkistaa etukäteen museon verkkosivuilta, ettei joudu tuijottamaan lukittuja ovia ihmetellen teoksen taiteellista merkitystä. Kuvataiteeseen keskittyneiden museoiden lisäksi Lahdessa sijaitsee myös konsertti- ja kongressikeskus Sibeliustalo, joka valmistui vuonna 2000 ja jossa ehdittiin jo pitää EU-maiden epävirallinen huippukokous lokakuussa 2006 Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella sekä useampi Lahden kansainväliseen urkuviikkoon kuuluva tilaisuus, joista pääosa pidetään kuitenkin Ristinkirkossa. Lahden historiallinen museo kruunaa kulttuurielämyksen sekä ulkopuolelta näyttävällä rakennuksellaan että sen sisältä löytyvillä tarinoillaan.

Noin kymmenen kilometrin ajomatkan päähän Lahden keskustasta on sijoittunut Messilän laskettelukeskus, jossa voi käydä muutenkin kuin Lahden kaupunkivierailun yhteydessä. Messilässä on rinteitä niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin laskettelijoille, ja pisimmät rinteet tarjoavat urheilijoille hienot metsä- ja järvimaisemat. Rinteiden pituus on parhaillaan kahden kilometrin luokkaa, mikä tuntuu uskomattoman mukavalta Etelä-Karjalan lyhyisiin rinteisiin kyllästyneille jaloille. Messilä toimii laskettelukeskuksen lisäksi myös täyden palvelun lomapaikkana, josta voi vuokrata mökin laskettelulomaviikolle ja löytää aamuisin sängyn alta monot perinteisten aamutossujen sijaan.

Lahden luontonähtävyyksistä mainittakoon Lanu-puisto, jossa vierailija voi kauniin luonnon keskellä ihmetellä kuvanveistäjä Olavin Lanun betonista valettuja patsaita. Lanu-puistoon pääsee nousemalla Lahden satamasta kävellen Kariniemenmäen päälle ja sen länsirinteeltä löytyy tämä kaupungilta piiloutunut taiteen ja luonnon yhtymäpaikka.