Pienen tapulikaupungin elämää

Muutama vuosi sitten Helsingissä keskustelimme ystäväpiirissä mahdollisuudesta muuttaa toiseen kaupunkiin sen jälkeen, kun sieltä hankkisi asunnon. Keskustelu oli yllättävän nopeasti hypännyt Kemin aiheeseen, jolloin ajattelin vielä, että sinne en ainakaan muuttaisi – en edes halvan asunnon perässä, mutta ehkä yhden käynnin arvoinen se kuitenkin on. Ja olin niin väärässä kuin oikeassakin: muuttoa Kemiin ei ole tänäkään päivänä tapahtunut eikä kämppää hankittu, mutta tässä pienessä tapulikaupungissa voi käydä ainakin kerran. Sen jälkeen tekee mieli palata vielä ja vielä kerran silloin, kun Helsingin tai muun ison kaupungin elämä alkaa tuntua rasittavalta ja meluisalta.

Tallattu Niitty

Kemi tarkoittaa tallattua niittyä, jolle voisi leiriytyä, ja sitä se hyvin pitkälle onkin. Se on myös pienin Lapin kunta, jonka yhdistämistä Simon kanssa mietittiin vuoteen 2017 saakka, mutta naapurikunta Keminmaa ei hyväksynyt aloitetta ja näin Kemi pysyy tänäkin päivänä pienenä reilun 20 tuhannen asukkaan satamakaupunkina.

Kemin historia alkoi vuoden 1869 maaliskuussa, jolloin paikalle perustettiin satama ja kaupunki. Kemi sai ulkomaankauppaoikeudet heti alusta, ja sitä ennen alueella oli jo toiminut vielä yksi kunnalle merkittävä tuotannollinen laitos: Laitakarin höyrysaha toimi jo vuodesta 1863. Kemin kehitystä voisi kuvata eniten tuotantokeskuksena, johon perustettiin muutaman vuosikymmenen aikana muitakin tärkeitä puunjalostusteollisuuteen keskittyviä laitoksia. Oululaisten kauppahuoneiden perustama Kemi Oy aloitti nimellä Trävaruaktiebolaget Kemi (vuodesta 1918 Ab Kemi Oy ja vuodesta 1953 Kemi Oy) vuonna 1893 ja tuotti puunjalostuksen tuloksia kuten sahatavaraa, puutuotteita ja kartonkia vuoteen 1991 saakka, kunnes se liitettiin osaksi Metsä-Botniaa niin kuin useat muutkin pienet tehtaat näinä aikoina.

1900-luvun alkupuolella Kemiin perustettiin myös sulfiittiselluloosatehdas ja vielä yksi saha, ja kun Kemi ymmärrettiin olevan teollisuuden kasvukeskus, sinne järjestettiin paremmat liikenneyhteydet: rautatieasema avattiin vuonna 1902 ja lentokenttä vuonna 1939. Kemin rautatieasema on tänäkin päivänä merkittävä rautatieliikenteen solmukohta, jonka puinen asemarakennus valmistui jo yli sata vuotta sitten ja koristaa kaupunkia vanhanaikaisella arkkitehtuurillaan.

Kapinallisen Kestävä

Toinen maailmansota on alussaan pysynyt Kemiltä kaukana, kun vastustajana oli Neuvostoliitto, mutta Lapin sodan aikana asia muuttui: nyt käytiin sotaa jo Saksan kanssa, jonka sotilaat räjäyttivät Kemijoen sillat ja yrittivät myös tuhota Kemin kaupungintalon, missä kuitenkin epäonnistuivat. Kaupungintalo toimi tuolloin myös vesitornina, jonka säiliön suomalaiset tyhjensivät juuri ennen räjäytystä ja rakennuksen kaataminen räjäyttämällä sen kolme alinta kerrosta päättyi vain merkittäviin vaurioihin, mutta ei kuitenkaan Kemin kaupungintalon lopulliseen tuhoon. Jälkeenpäin se kunnostettiin ja laajennettiin.

Toinen Kemin historialle merkittävä tapahtuma sai nimekseen Kemin veritorstai, kun kesällä 1949 työläisväki aloitti lakon Kemijoen uittotyömaalla ja se laajeni suureen mielenosoitukseen. Kyse oli niin poliittisten puolueiden välisestä voimainkoitoksesta kuin myös taloudellisen tilanteen tuomasta jännityksestä, kun sodan jälkeinen kausi jätti useat tuhannet ihmiset työttömiksi ja työpaikkansa säilyttäneiden työläisten urakkapalkkoja aiottiin alentaa melkein puoleen. Lakkoon osallistui erilaisin vaikutuksin sekä Suomen puolueita että jopa Neuvostoliiton suurlähettiläs, kunnes Suomen sisäministeri määräsi poliisit turvaamaan työläisten työrauhan. Kaikki päättyi aseistettujen poliisien ja lakkoväen väliseen yhteenottoon, jossa kaksi ihmistä menetti henkensä ja jonka jälkeen hallitus määräsi säilyttää Kemi Oy:n palkat samalla tasolla kuin ne ennen lakkoa olivat.

Tänään

Tänä päivänä Kemi elää rauhallista elämää hyödyntäen sen metsäteollisuusmahdollisuuksia. Tärkeitä kunnan työnantajia ovat Veitsiluodon paperitehdas sekä Finnforestin puunjalostusteollisuus. Vaikka kunnan väkiluku tippui 1980-luvulta tähän saakka melkein 30 prosentilla, Kemille voi jäädäkin, jos sinne on kerran syntynyt: kaupungista löytyy koulutuslaitoksia ammattiopistoista ja lukioista korkeakouluihin.