Pitsikaupunki rauma

Rauma on Suomen neljänneksi vanhin kaupunki. Se perustettiin eteläiseen Satakuntaan vuonna 1442 ja sen nykyinen väkiluku on neljänkymmenen tuhannen luokkaa. Rauman asukkaat puhuvat paikalle tyypillistä murretta, johon on sulautunut ääniä muista kielistä kuten ruotsista ja englannista, ranskasta, venäjästä ja virosta – satamakaupungissa pyöri aikoinaan kirjavaa väkeä, joilta raumalaiset olivat oppineet uusia sanoja ja aksentteja.

Tavallisen Suomalaisen Kaupungin Tarina

Niin kuin moni muukin suomalainen vanha kaupunki, Rauma oli ruotsalaisten perustama ja sen alkuajoilta on tähän päivään säilynyt Pyhän Ristin kirkko ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot. Kun Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550, hän pakotti ihmiset muuttamaan sinne muista kunnista Rauma mukaan lukien, ja osa porvaristosta muutti uuteen pääkaupunkiin ilman kummempia vastoin käymisiä. Osa jäi kuitenkin Raumalle, ja heitä jouduttiin karkottamaan kotikaupungista Helsinkiin sakottamalla. Tilanne kesti vuoteen 1557 saakka, kunnes porvaristo sai paluuluvan.

Vanhaan tuttuun tapaan Rauma paloi 1500-luvulla useamman kerran ja vuonna 1682 paloi melkein kokonaan, mutta muista Suomen kaupungeista poiketen siellä ei tapahtunut suurempia tulipaloja 1800-luvulla. Satamakaupungissa käytiin kauppaa Saksan ja Baltian maiden kanssa; myyntiin meni puutavaraa ja -astioita, kun taas ulkomailta tuotiin suolaa, kankaita ja juomia. 1900-luvulla Rauma muuttui merenkulkukaupungista teollisuuskeskukseksi, ja tänä päivänä se on sekä rentoutumista mahdollistava lomakohde että insinöörejä työllistävä tekniikan keskittymä.

Mitä Raumalta Löytyy?

Raumalla on Suomen ainoana kaupunkina jopa kaksi UNESCO maailmanperintökohdetta. Toinen niistä on hyvin säilynyt puutaloalue Vanha Rauma, joka aiottiin purkaa 1960- ja 1970-luvun vaihteessa kaupungin nopean kasvun tieltä, mutta viime hetkellä pysähdyttiin vain yhden rakennuksen purkutöihin ja sen korvaamiseen tiilitalolla. Säilynyt Vanha Rauma lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vasta vuonna 1991. Monessa puutalossa asuu ihmisiä tänäkin päivänä kieltäytyen muuttaa sukunsa perinteitä ja asuinpaikkaa, mikä tekee Raumasta romanttisen ja aika itsepäisen kunnan. Kaupungin merkittävin rakennus lienee tänäkin päivänä Pyhän Ristin kirkko, jonka rakensivat fransiskaaniluostarin munkit omaan käyttöönsä 1500-luvun alussa. Kirkko toimii alkuperäisessä tarkoituksessaan vieläkin ja se on avoinna joka päivä. Tulevat tapahtumat voi tarkistaa Rauman seurakunnan verkkosivuilta.

Rauma on tunnettu pitseistään. Pitsinnypläyskulttuuri kulki kaupungin historian kanssa käsi kädessä alusta asti, ja nykyisin Raumalla pidetään Rauman Pitsiviikkoa vuosittain vuodesta 1971 lähtien. Tapahtuman yhteydessä järjestetään erilaisia käsityö- ja pitsinäyttelyitä, ja pitsejä näkyy kaupungin joka osassa ja talojen ikkunoissa. Pitsiviikko päättyy Mustan pitsin yöhön, joka on aina perjantain ja lauantain välinen yö ja jonka aikana Vanhan Rauman liikkeet ovat auki tavallista pidempään. Kaupungissa järjestetään silloin erilaisia tapahtumia aamuyöhön saakka, ja 2010-luvulla Pitsiviikkoon liitettiin myös Kansainväliset suurmarkkinat.

Myös Raumalla järjestetään festareita, joista kaksi merkittävintä ovat Jazz-festivaali Rauma Summer Jazz ja elokuvafestivaali Blue Sea Film. Rauma Summer Jazz järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 nimellä Ruohonjuuritaso ja siitä lähtien kaupunki täyttyi rytmimusiikilla joka vuosijuhannuksen jälkeen kolmeksi päiväksi. Rauma Summer Jazz on toistaiseksi kutsunut lavalle vain kotimaisia esiintyjiä. Toinen tapahtuma, edellä mainittu Blue Sea Film Festival, järjestettiin ensimmäisen kerran elokuussa 1994 suunnilleen samoihin aikoihin, kun Viipurissakin pidettiin Eurooppalainen ikkuna -nimisiä elokuvajuhlia. Rauman Blue Sea Film Festivaliin kuuluu elokuvia eri aiheista ja maista ja perinteiseksi ehtinyt tulla lyhytelokuvakilpailu, jossa kilpaillaan tiukkojen sääntöjen johtamina omilla alle 30 minuutin elokuvilla. Aihevaatimukset tulevat myös tapahtuman järjestäjiltä ja kilpailu käsittää kolme sarjaa: avoin sarja amatööreille, ammattilaisten sarja ja opiskelijasarja. Kilpailijat voivat olla suomalaisia, venäläisiä, virolaisia, latvialaisia, liettualaisia, puolalaisia, saksalaisia, tanskalaisia, norjalaisia ja ruotsalaisia – eli Itämeren rannoilla asuvia ihmisiä. Jos Rauma ei muuten vielä kiinnosta, niin olisiko tässä kilpailussa jo riittävästi houkuttelevuutta lähteä kokeilemaan omia voimiaan?